Kun Miehen turkkilainen nettituttava jokin aika sitten kysyi, haluammeko hänen Suomeen matkustavan vaimonsa tuovan meille tuliaisia, keksin melkein samantien mitä pyytää: paikallista hammastahnaa. Loppujen lopuksi sain vielä jotain paljon parempaa, nimittäin kolme miswakia ja tuubin miswakinmakuista hammastahnaa. (On kuitenkin todettava, etteivät nämä ole Turkissa kovinkaan yleisessä käytössä.)

 

 

Miswak (myös miswaak, siwak tai sewak) on hampaiden puhdistusväline, joka valmistetaan pureskelemalla oksanpätkästä toinen pää harjamaiseksi. Se on siis tavallaan hammasharja – itse asiassa ensimmäinen hammasharja. Babylonialaisten tiedetään käyttäneen oksista valmistettuja harjoja jo noin 3500 eaa. Nykyisen mallinen hammasharja, joka koostuu erillisistä varteen kiinnitetyistä harjaksista, on kehitetty vasta 1400-luvun lopulla Kiinassa.

 

Parhaimmat miswakit saadaan Salvadora persica -aavikkokasvin noin sormenpaksuisista oksista ja juurista. Kasvin arabiankielinen nimi on arak ja urdunkielinen peelu, mutta suomenkielistä nimeä sillä ei tietääkseni ole. Salvadora persican lisäksi myös esimerkiksi oliivi- ja saksanpähkinäpuun oksat kelpaavat hampaiden puhdistukseen, vaikka niitä ei kaikkein ihanteellisimpina pidetäkään.

 

Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että Salvadora persica tappaa bakteereja ja soveltuu hyvin suuhygieniasta huolehtimiseen. Eräät tutkimukset vihjaavat, että antibakteerinen miswak saattaa olla tavallista hammasharjaa ja hammastahnaakin tehokkaampi suun puhdistaja, mikäli sen oikeaoppiseen käyttöön opastetaan.

 

Islaminuskoisissa maissa miswakien käyttö on ollut yleistä jo yli tuhannen vuoden ajan. (Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomessa hammasharjat ovat tulleet käyttöön vasta 1800-luvulla ja yleistyneet 1900-luvun puolivälin jälkeen.) Oma merkityksensä on ollut profeetta Muhammedin kehoituksella pestä hampaat miswakilla aina puhdistautumisen yhteydessä.

 

Koska sain Turkintuliaisina kolme miswakia, päätin säästää niistä kaksi ja kokeilla yhtä. Vaikka tiesin, että Salvadora persicaa luonnehditaan aromaattiseksi, oli oksan voimakas tuoksu melkoinen yllätys. Se täytti ilman heti, kun olin leikannut muovipakkauksen auki.

 

Kääreen ohjeiden mukaisesti vuolin miswakin päästä kuorta pois puolentoista sentin matkalta, ja huuhtelin sen sitten huolellisesti. Pureskelin vuolemaani päätä, kunnes se muuttui harjamaiseksi. Maku oli vahva eikä erityisen miellyttävä, mutta harjasin silti hampaani. Osoittautui melko haasteelliseksi pestä taaempia hampaita harjalla, jonka harjakset ovat varren suuntaiset.

 

Leviävätköhän miswakit tulevaisuudessa länsimaihin? Tällä hetkellä niitä käytetään isossa osassa maailmaa: Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja islamilaisissa maissa. Antibakteerisille hammasharjoille voisi kuvitella olevan käyttöä Suomessakin.

 

 

Muita hammashygienia-aiheisia kirjoituksiani:

 

Hammassärkypeikkojen kuningas

Ja suu on laakista raikas

Miksi hammastahnan täytyy vaahdota?

Ohjeita hammashoitoon vuonna 1924

Silmätikku ja hammastikku

 

Mikäli hammashygienian historia kiinnostaa enemmän, kannattaa tilata tämä kirja