Vain lyhyen kävelymatkan päässä rautatieasemasta sijaitsee Hyvinkään pääterveysasema. Kyseessä on luonnollisesti kuntalaisten keskeinen kokoontumispaikka, jossa on hyvä vaihtaa kuulumisia tuoreimmista vaivoista ja terveydentilasta ylipäätään. Ja tietysti käydä konsultoimassa lääkäriä tai terveydenhoitajaa.

 

Pääterveysasema sijaitsee erinomaisen otollisella paikalla parantumista ajatellen. Raikkaantuoksuiset männyt kurottelevat taivaita, ilma on kuivaa, terveellistä – todellista vuoristoilmaa – ja sitä on helppo hengittää. Kaukana ovat suurkaupunkien vastenmieliset ja sairaaksitekevät sumut. Onkin ymmärrettävää, että juuri tämä mäntykangas valittiin 1890-luvulla Hyvinkäälle rakennettavan sanatoorion sijoituspaikaksi. Käytännöllisellä sijainnilla Suomen ensimmäisen, 1860-luvulla valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien varrella oli myös osuutta asiassa.

 

Hyvinge Sanatorium aloitti toimintansa vuonna 1896. Sanatoorio oli luonteeltaan pikemminkin kylpylä kuin parantola, eikä sinne huolittu keuhkotautisia – ainakaan niitä, joiden sairaus oli ehtinyt kehittyä pitkälle. Asiakkaat saivat ostaa kylpyhoitoja, esimerkiksi puoli-, istuma- ja ryöppykylpyjä sekä kääreitä. Valikoimissa oli myös soodakylpyjä, suolakylpyjä, havukylpyjä, sähkökylpyjä ja paljon muuta. Tervehdyttävään hoitoon liittyivät tietysti oleellisena osana retket Sveitsin puistoon.

 

Ennen ensimmäistä maailmansotaa suurin osa sanatoorion asiakkaista oli varakkaita venäläisiä. Sodan alku tarkoittikin merkittäviä taloudellisia ongelmia parantolalle, sillä asiakasmäärä laski rajusti. Kaikesta huolimatta toiminta jatkui kuitenkin aina 1930-luvun lopulle saakka.

 

Lokakuun puolivälissä 1939 Hyvinkään sanatoorio muutettiin Suomen 3. sotasairaalaksi, mikä tiesi loppua parantolan aikakaudelle. Haavoittuneille tarvittiin tilaa, joten kylpylävieraat oli lähetettävä pois. Kovin kauan ei sanatoorio ehtinyt sotasairaalana toimia, sillä uuden vuoden aattona 1939 Hyvinkää joutui pommitusten kohteeksi. Koska sotasairaala oli merkitty tenniskentälle asetetulla suurella punaisella ristillä, se oli hyvä maamerkki. Pommit iskivät sairaalaan ja aiheuttivat pahaa siellä pahaa tuhoa.

 

Vuonna 1906 valmistui sanatoorion uusi päärakennus, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema jugendlinna. Sitä laajennettiin seuraavalla vuosikymmenellä, mutta laajennos tuhoutui vuoden 1939 pommituksissa. Vanha rakennusosa kärsi myös pommituksista, eikä sitä korjauksissa pyritty enää saattamaan alkuperäiseen asuunsa. Kuva "kivilinnasta" laajennoksineen löytyy täältä.

 

Vaikka Hyvinkään sanatoorio ei enää koskaan palannut uudestaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa kylpyläksi ja parantolaksi, on se ollut henkensä mukaisessa – tavalla tai toisella terveyteen ja parantamiseen liittyvässä – käytössä tähän päivään saakka. Invalidisäätiö osti vanhan parantolan pommitusten jälkeen, mutta myi sen jo 1950-luvun alussa Hyvinkään kauppalalle. Lars Sonckin suunnittelemassa kivirakennuksessa toimi 1952 – 1975 välisenä aikana Hyvinkään sairaala, minkä jälkeen siitä tuli terveyskeskus. Arkkitehtitoimisto Eeva ja Jaakko Paatelan suunnittelema terveyskeskuksen laajennososa (joka näkyy ensimmäisessä kuvassa) otettiin käyttöön vuonna 1983.

 

Hyvinkään pääterveysasema sijaitsee Sandelininkadulla. Vierestä löytyy myös Parantolankatu. Molemmat nimet liittyvät keskeisellä tavalla parantolan historiaan. Tohtori J. W. Sandelin toimi sanatoorion ylilääkärinä aikavälillä 1900 – 1937.

 

 

Lähteet:

 

Tuuli ja pilvet ja männynlatvat. Hyvinkään parantola - Hyvinge Sanatorium och Badanstalt - 100 vuotta. Hyvinkään taidemuseo 8.12.1996 - 9.2.1997.

 

Hyvinkään pääterveysaseman tiedotussihteeri.