Natan Kirjoittaminen on meditaatiota -blogissa oli silmälasipäisille tarkoitettu meemi, johon päätin myös ottaa osaa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Kuinka vahvat lasit sinulla on?

 

287558.jpg

Kuten kuvasta näkyy on minulla sekä miinusta että hajataittoa molemmissa silmissä. Näöntarkastuksessa olen käynyt viimeksi yli puolitoista vuotta sitten, joten luultavasti näkö on huonontunut jälleen. Tuntuu ainakin siltä, että oikeaan silmään olisi tullut hajataittoa lisää.

 

Miten ja milloin huomasit että tarvitset lasit? Miltä niiden saaminen tuntui?

 

Joskus ala-asteella äiti raahasi minut näöntarkastukseen (olisiko ollut neljännellä vai viidennellä luokalla). En oikeastaan muista enää, näinkö tuolloin huonosti vai mistä oli kysymys. Sen kyllä muistan hyvinkin selvästi, että meni noin vuosi, ennen kuin suostuin uusia silmälasejani käyttämään. Tuon vuoden aikana näkö ehti huonontua niin paljon, etten oikein enää nähnyt koulussa taululle kiivaasta siristelystä huolimatta. Oli vain pakko hyväksyä silmälasit osana arkea. Vaikka en ollutkaan ainoa rillipää luokallani, oli lasien käyttäminen silti ikävää.  

 

Milloin olet ilman laseja?

 

Käytän laseja lähestulkoon kaikissa tilanteissa. En tokikaan suihkussa enkä nukkuessa, mutta muuten kyllä. Hajataitto vaikuttaa siten, etten esimerkiksi pysty lukemaan kirjaa ilman silmälaseja. Teksti hajoaa ikävästi ja pää tulee kipeäksi.

 

Joskus lapsuudessa ja teininä minulla oli tapana uida silmälasit päässä. Siihen aikaan harrastin sellaista noloa piuhaa silmälaseissa (miksiköhän sitäkin nyt pitäisi kutsua), joten ei ollut kovin suurta vaaraa lasien katoamisesta. Kerran kylläkin lasini lähes hukkuivat järveen. Kuudennen luokan luokkaretkellä Hauholla päätin poikkeuksellisesti jättää silmälasit laiturille, jolloin joku luokan pojista huitaisi ne vahingossa veteen. Onneksi sain apua etsimisessä, ja pudokkaat löytyivät melko pian mutapohjasta.

 

Mikset ole vaihtanut lasejasi piilolinsseihin tai mennyt laserleikkaukseen?

 

Piilolinssejä en ole kokeillut, enkä aiokaan. Olen atoopikko ja sen seurauksena hyvin kuivasilmäinen. Kaikkien todennäköisyyksien valossa lienee luultavaa etteivät piilolinssit silmiini kävisi. Laserleikkausta en halua harkitakaan, auts!

 

Olen tätä mieltä siitäkin huolimatta, että silmälasien löytäminen on hyvin hankalaa, suorastaan piinallista. Olen allerginen nikkelille, mikä sulkee useimmat kehykset vaihtoehtojen ulkopuolelle. Lisäksi minulla on hyvin pieni pää ja poikkeuksellisen lähellä toisiaan olevat silmät – yhdistelmä, jonka vuoksi lasten kehykset olisivat oikean kokoisia. Niitä ei vain ole saatavana nikkelittömänä...

 

Viimeisimmät lasini ovat "markkinoiden kevyimmät" muovikehykset, enkä voi hyvällä tahdollakaan suositella samanlaisia kenellekään. Vaikka olen kohdellut lasejani mahdollisimman hellästi, ovat ne silti viimeisen puolen vuoden aikana hajonneet kolme kertaa (sanka katkennut kahdesti, talla kerran). Onneksi silmälaseihin saa kahden vuoden vakuutuksen, muutenhan näiden kanssa menisi konkurssiin!

 

Siitä huolimatta, että silmälasit ovat hyvin hankalat ja kalliit kapistukset, en niistä haluaisi luopua. Ne ovat osa akateemista imagoani ;)