Lääketieteen ja kirurgian tohtori K. Eskelin antaa vuonna 1927 ilmestyneessä kirjassaan Henkilökohtaisesta terveydenhoidosta yksityiskohtaisia ohjeita asunnon siivoamiseen. Koska olen jo muutaman päivän ajan harkinnut perinpohjaiseen siivoukseen ryhtymistä, tulevat tohtori Eskelinin neuvot nyt hyvään tarpeeseen.

 

"Ei saa sietää pölykätköjä, ei lian kertymiä, joista vain tulee taudinpesiä. Huoneissamme ei saa olla minkäänlaisia syöpäläisiä, ja lämpimänä vuodenaikana on kärpäsiä vastaan käytävä uupumatonta hävityssotaa."

 

Koskeekohan tämä myös banaanikärpäsiä? Näin eilen Kaisaniemen Kodin Ykkösessä myynnissä viehättäviä pieniä lihansyöjäkasveja ale-hintaan, ehkäpä ne olisivat ratkaisu kärpäsongelmaan.

 

"Pääaseet rikkoja ja pölyä vastaan sisällä huoneissa ovat jo vanhoilta ajoilta harja ja luuta. Ne toimivat tarkemmin ja paremmin, jos niitä vähäisen kostutetaan. Kaikkein paras on kääriä niiden ympäri kostea, pehmeä vaate. Hyvä tapa on pirskottaa lattialle vähän vettä ennen lakaisemista.

   Lakaiskaa ja pyyhkikää kaikki huolellisesti. Älkää väistäkö soppia, pyyhkikää ne puhtaiksi seiniä myöten. Siirtäkää huonekalut sivulle tai kumartukaa alas, niin että pääsette käsiksi niiden alla olevaan pölyyn. On rumaa, huolimatonta ja epäsiistiä sallia rikka- ja pölyläjien kerääntyä kaappien, sohvien ja sänkyjen alle."

 

Valitettavasti siivouskaapistani ei löydy luutaa ja harjakin on epäkäytännöllisen lyhytvartinen. Onneksi tohtori Eskelin on ottanut huomioon myös teknologiafriikit ja vakuuttaa, että imurikin on käytännöllinen kapine.

 

"Meidän päivinämme on saatavissa ns. pölynimijöitä, jotka käyvät sähköllä ja jotka ovat erinomaisen hyviä ja työtäsäästäviä puhdistamiskojeita, joita pitää käyttää jokaisen, jolla on tähän mahdollisuutta."

 

Tohtori Eskelinin kirjasta löytyisi paljon muitakin hyviä vinkkejä koskien muun muassa oikeaoppista pukeutumista, kylpemistä sekä keuhkotaudin torjuntaa. Säästän kuitenkin blogin lukijoita näiltä (tällä kertaa), ja kerron sen sijaan hieman Henkilökohtaisesta terveydenhoidosta -kirjan kirjoittajasta.

 

Tohtori K. Eskelin on kaiken kaikkiaan hyvin kiinnostava henkilö. Hän nimittäin väitteli 1890-luvun puolivälissä tohtoriksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Kun ottaa huomioon, minkälainen oli yleinen suhtautuminen oppineisiin naisiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa, ei ole mikään ihme, että Karolina Eskelinin etunimeä ei mainita Henkilökohtaisesta terveydenhoidosta -kirjan kannessa.

 

Professori Arno Forsius on kirjoittanut Karolina Eskelinistä artikkelin, joka on julkaistu vuonna 1995 Suomen Lääkärilehdessä. Artikkeli – myöhemmin tehtyine täydennyksineen – löytyy myös netistä.