Kuten eilen mainitsin (mainostin?), kävi tänään museolla kuvausryhmä filmaamassa parin minuutin pituisen pätkän erästä ensi vuonna elokuvateattereihin tulevaa leffaa varten. Olin varautunut siihen, että joutuisin evakoitumaan työhuoneestani kuvausten ajaksi, mutta kävikin toisin. Lavastukset vaativat melkoisesti esineiden (mm. arkistomappien, kirjojen ja valtavan neliönmuotoisen Billnäs-pöydän) siirtelyä, joten katsoin parhaaksi jäädä paikalle valvomaan, ettei huonettani panna aivan sekaisin.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Oli hyvin mielenkiintoista keskustella kuvausryhmän kanssa – utelin muun muassa kuinka elokuviin hankitaan lavasteita, kuulemma muun muassa kirpputoreilta – ja katsella työskentelyä. Otin myös valokuvia (museon kokoelmiin liitettäväksi), mutta en ajatellut julkaista niitä täällä blogissa ;)

 

On uskomatonta, miten paljon aikaa ja vaivaa vaaditaan parin hassun minuutin kuvaamiseen. Kaikenlaista tavaraa kannetaan laatikkokaupalla sisään ja ulos, kameroita asetellaan paikoilleen, valaistusta säädetään jne. Kymmenet ihmiset kiiruhtavat edestakaisin erilaisia laitteita kantaen, ja välillä osa porukasta vaihtuu. Jäin kovasti ihmettelemään miten on mahdollista, että tällainen suuri kuvausryhmä kykenee toimimaan niin vaivattoman oloisesti yhteistyössä. Luulisi kommelluksia sattuvan, varsinkin jos kuvaukset joudutaan järjestämään pienissä tiloissa.

 

Sain olla paikalla koekuvauksen loppuun saakka. Sen ajaksi piti kyykistyä piiloon lattialle, jotta ei vahingossa heijastu näyttelijöiden silmistä. Myös näyttelijöiden silmiin katsominen oli kiellettyä – onkin varmaan häiritsevää näytellä, kun joku tuijottaa intensiivisesti. Koekuvauksen jälkeen minut hätistettiin pois häiritsemästä (eräs henkilö olisi kyllä sallinut minun olla paikalla, mutta toinen pyysi minua menemään käytävään, höh), joten menin alakertaan ja lisäsin ottamani kuvat museon valokuvatietokantaan.

 

Kuvausryhmä poistui paikalta melko nopeasti ja yllättäen, enkä ehtinyt keskustella kenenkään kanssa tavaroiden paikalleen panemisen yksityiskohdista. Iso Billnäs-pöytä oli kyllä kannettu takaisin huoneeseen, mutta muilta osin minua odottaa melko suuri siivousurakka ensi viikon alussa. Sen verran kiinnostava kokemus tämä kuitenkin oli, että en voi valittaakaan :)