Usein sanotaan, että joku on jonkun silmätikkuna. En tunne sanan etymologiaa, mutta olisin kyllä kiinnostunut tietämään, mikä se sellainen silmätikku oikein on.

 

Näyttäisi siltä, että suomenkielisissä sanomalehdissä puhuttiin silmätikuiksi joutuneista ihmisistä jo 1870-luvulla. Esimerkiksi Uuden Suomettaren numerossa 28 vuonna 1874 kirjoitettiin Uuden Suomettaren Toimitukselle -palstalla seuraavasti:

 

"Kansan-mies, tohtori R. Polén*, Suomen-lehden toimittaja, on tänä aikana swekomani-lehtien silmätikkuna. Pahimpia herjauksia hänestä, toinen toistaan äitelämpiä, päästetään julkisuuteen."

 

Kiehtovaa kyllä, samaan aikaan lehdissä kirjoitetaan myös hammastikuista samassa merkityksessä, joskin huomattavasti harvemmin. Esimerkiksi Pohjois-Suomi -lehden numerossa 22 vuodelta 1876 puhuttiin hammastikuksi joutuneesta opettajasta:

 

"-- -- jo maar ennättäisi kesä mennä, talwi tulla, jos sinä ja minä wielä yksiin saamme ja joudumme joskus kansakoulun kaitsioiksi, niin laitetaanpas nuo sotkujen seikat selwilleen, ettei opettaja paran aina ole oltawa hammastikkuna."

 

Se, mitä nykyään kutsumme hammastikuksi, oli 1800-luvun kielenkäytössä yleensä hammaspuikko. Ja sen verran arvokkaasta kapistuksesta oli kysymys, että varastetuista tahi hukkaan joutuneista hammaspuikoista ilmoitettiin sanomalehdissä. Hanhensulkien ohella hammaspuikkojen tyypillisiä materiaaleja olivat nimittäin kulta ja hopea.

 

Oulun Wiikko-Sanomien numerossa 46 vuodelta 1831 etsittiin hammas-kaiwurin oikeaa omistajaa:

 

"Yksi kultanen hammas-kaiwuri (tandpetare), jolla myös korwia saattaa kaiwella, on löytty; ja omistaja, kuin hän ilmoittaa sen tuntomerkit, saapi omansa takasi Merimieheltä Abr. Laaniselta."

 

***

 

Hyvää pääsiäisaikaa kaikille. Jos on tekemisen puutetta, suosittelen lämpimästi muun muassa:

 

Historiallista sanomalehtikirjastoa, johon Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 – 1890 ilmestyneet sanomalehdet. Haku toimii hyvin, kuten tämäkin lastu todistaa.

 

Shenetiä, ruotsalaista sivustoa, johon kerätty valtavasti tietoa hajuvesistä, kosmetiikasta ja ulkoisesta lääkinnästä aina muinaisista egyptiläisistä tähän päivään.

 

Raholan syötäviä sanoja, sivustoa, johon Jaakko Rahola on kerännyt lukemattomien eri ruoka-aineiden ja ruokalajien kulttuurihistoriaa.

 

***

 

* Rietrik Polén (1823–1884) on tullut tunnetuksi paitsi suomalaisuuden puolestapuhujana, myös sanomalehtimiehenä, opettajana ja ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan Johdanto Suomen kirjallisuushistoriaan (1858) kirjoittajana. Väitöskirjan ja muutakin vanhaa kirjallisuutta saa hakea luettavakseen täältä.