Joku väitti taannoin Aamupostin keskustelupalstalla, ettei Hyvinkäällä ole yhtään kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Kaikenlaisia mielipiteitä, mutta onneksi sellaiset voi jättää omaan arvoonsa.

1245182496_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vanha Arena-elokuvateatteri Siltakadulla on yksi hyvä esimerkki kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta. (Eräitä muita löytää muun muassa tämän blogin Hyvinkää-kategoriasta.) Se on muistomerkki suomalaisen elokuvahistorian alkutaipaleelta.

Suomen ensimmäinen elokuvien yleisöesitys järjestettiin Helsingin Seurahuoneella kesäkuussa 1896. Pian tämän jälkeen alkoi elokuvakiertueiden aika; elokuvaprojektorit ja elokuvat kiersivät Suomen suurimmissa kaupungeissa ihmisten ilona. Ensimmäisen varsinaisen elokuvateatterin perusti vuoden 1901 lopulla sokerileipuri Gustaf Nordin Helsinkiin Mikonkatu 5:een, mutta sen toiminta jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Kolme vuotta myöhemmin samassa rakennuksessa alkoi toimia K. E. Ståhlbergin elokuvateatteri Maailman ympäri. Se aloitti kiinteiden elokuvateattereiden ajan Suomessa. Vuonna 1905 perustettiin ensimmäiset teatterit Tampereelle, Turkuun, Vaasaan sekä Viipuriin, ja Helsingissä avattiin kolme uutta. Elokuvateatterit olivat tulleet jäädäkseen.

Liikemies ja siirtolaisasiamies Kalle Saukkosella oli 1900-luvun alussa emigranttihotelli lähellä Hyvinkään keskustaa. Majoitustila sijaitsi Saukkosen huvilan piharakennuksessa, jossa tällä oli myös valokuvaamo. Vuonna 1908 samaisessa rakennuksessa aloitti toimintansa Hyvinkään Elävien Kuvien Teatteri, joka oli yksi ensimmäisistä elokuvateattereista Suomen maaseudulla. (Kuva monessa käytössä olleesta rakennuksesta löytyy tämän linkin takaa sivulta 127.) Näytöksiä pääsi katsomaan sunnuntaisin ja keskiviikkoisin.

”Tekniikka ei silloin vielä pelannut keskeytyksittä. Filmiä piti kelata ja oli muutakin hommaa. Näiden katkosten aikana esitettiin monenmoista täyteohjelmaa. Kuplettilaulaja Alfred Tannerkin on kuulemma viihdyttänyt hyvinkääläisiä kuuluisalla taidollaan ja Kalle Saukkosen tytär Terttu, joka oli hyvä pianisti, huolehti musiikista.” Erkki ja Seija Saarikuru 1983: Vanhaa Hyvinkäätä.

1245182504_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vuonna 1914 elokuvateatteri sai oman rakennuksen. Marraskuun ensimmäisenä päivänä avattiin rakennusmestari Oskari Kirkkarin suunnittelema lautarakenteinen elokuvateatteri jotakuinkin Kalle Saukkosen huvilaa vastapäätä. Vuodesta 1926 eteenpäin se toimi Arena-nimellä.

”Arena on kaikille hyvinkääläisille tuttu. Omistajat, ohjelmat, koneet ja penkit ovat vaihtuneet, mutta Arenan henki on sama. -- -- Ennen television tuloa olivat teatterit aina täynnä. Liput piti tilata ajoissa, jos mieli sisään mahtua.” Erkki ja Seija Saarikuru 1983: Vanhaa Hyvinkäätä.

Kaupallinen elokuvatoiminta Arenassa lakkasi vuonna 1985, ja tätä nykyä suojeltu rakennus seisoo tyhjillään ja näyttää olevan melko rapistuneessa kunnossa. Viime lokakuussa Aamupostissa julkaistussa jutussa kerrotaan, että uuden omistajan tarkoitus on kunnostaa vanha elokuvateatteri ravintolaksi ja kokoustilaksi.


Satunnaisia linkkejä liittyen muun muassa Arenaan ja Suomen elokuvahistoriaan:

Bergström Lea: Hyvinkään kautta länteen.

Elokuvateatteri Arena

Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma

Kinoman historiaa

Nikkilä-Kiiski Raija: Arenan kulmilta Arkadianmäelle.

Nimien historiallinen tausta

Sata vuotta eläviä kuvia Suomessa ja Mikkelissä

Sedergren Jari: Suomalaisen elokuvan alkuvuosikymmenet