Vuonna 1910 ilmestyneen kirjan Hälsa och skönhet – hygieniska råd för kvinnan viidennessä luvussa ruotsalainen Kerstin Wennström antaa ohjeita jalkojen hoitoon. Viiden sivun pituinen luku on yksi kirjan lyhimmistä, kun esimerkiksi käsien hoidolle on omistettu yksitoista sivua ja ihonhoidolle kolmetoista.

 

Heti aluksi Kerstin Wenström muistuttaa, että kenkien valinnassa koreilunhalu voi aiheuttaa melkoisesti harmia, jos sen vuoksi päädytään liian ahtaisiin ja teräväkärkisiin jalkineisiin. Soveliaissa kengissä kulkiessaan voi nainen unohtaa jalkansa, mutta huonosti-istuvat ja liian pienet kengät saattavat katkeroittaa koko elämän. Huonot kengät eivät myöskään tee kävelyä kauniiksi.

 

Kuten hyvin tiedämme, on yleisesti tunnettu tosiasia, että viehättävät jalkaterät ovat yksi naisen tärkeimmistä suloista. Jalkojen merkitystä ei voi aliarvioida! Sanotaankin, että mies katsoo ensin naisen kasvoja ja seuraavaksi tämän jalkoja.

 

Kerstin Wenströmin mukaan jalkojen ei tarvitse välttämättä olla pienet, jotta ne voisivat näyttää viehättäviltä. Niiden tulee kuitenkin olla sopusuhtaiset, myös muuhun kehoon verrattuna. Sopusuhtaisuuteen voi vaikuttaa myös oikein valituilla jalkineilla. Esimerkiksi kengät, jotka puristavat varpaat suppuun, litistävät samalla jalkaholvia ja tekevät jalkaterän leveämmäksi.

 

Liioitellun korkeat korot vievät painopisteen nilkan ja varpaiden välille, eikä tämän alueen hentoja luita ja niveliä ole suunniteltu kantamaan koko vartalon painoa. Liian kapea pohja on yhtä vahingollinen kuin jalkineen suippo kärkiosakin. Pohjan tuleekin olla miellyttävän leveä. Lisäksi kengän korkojen pitäisi olla keskikorkeat ja leveät. Ken lapsesta saakka käyttää tällaisia jalkineita, saa hän jalat, jotka paljaina voivat – mikäli ovat lisäksi hyvinhoidetut – olla yhtä kauniit kuin kädetkin.

 

Koska kaikki naiset eivät ole niin onnekkaita, että heidän jalkansa olisivat hyväkuntoiset, antaa Kerstin Wenström joitain ohjeita ja keinoja jalkojen hoitoon. Esimerkiksi jalkojen väsymykseen auttaa, kun jalkapohjia hierotaan sitruunalla. Säännöllinen jalkakylpy taas edesauttaa jalkojen pysymistä hyvässä kunnossa. Se myös hidastaa niiden levenemistä. Kylvyn yhteydessä kaikki kovettumat hiotaan hohkakivellä. Kylvyn jälkeen seuraa kynsien puhdistus eli pedikyyri.

 

Kylmettyneitä jalkoja lämmitetään astiassa, joka on täytetty kuumalla vedellä. Jos mahdollista, sopivaa lämpöä ylläpidetään spriilampun avulla. Jalkoja tulee pitää vedessä niin kauan kuin ne sietävät kuumuutta. Tämän jälkeen ne viedään jääkylmään veteen. Lopuksi jalkaterät kuivataan huolellisesti pehmeällä käsipyyhkeellä. Kaksi tai kolme kylpyä riittää tekemään jalat terveiksi. Myös kamferivaseliini on oiva konsti ensimmäisiä kylmettymisen merkkejä vastaan.

 

Näiden ohjeiden lisäksi Kerstin Wenströmillä on neuvoja myös kovettumien ja liikavarpaiden hoitoon, turvotukseen sekä jalkahikeen.

 

 

Lähde: 

 

Kerstin Wenström, 1910: Hälsa och skönhet – hygieniska råd för kvinnan.