<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olisipa minulla edelleen se sama rohkeus kuin vielä hiukan yli kaksikymppisenä: tylsissä bileissä ja huonossa seurassa kaivaa laukusta kirja ja vaihtaa henkisesti maisemaa.

 

Nykyään vain pingotan kasvoilleni pakonomaisen hymyn ja koetan kestää.

 

Mitä se muuttaisi, vaikka kirjaa lukisinkin? Loppujen lopuksi olen kuitenkin se vihoviimeinen ilonpilaaja ja ankea tosikko, kun aamuneljältä kaatuileviin kaljatuoppeihin, idioottimaiseen tuntemattomille huuteluun, ankeisiin vitseihin ja koko känniääliörevohkaan kyllästyneenä kaivan auton avaimen laukustani ja vaadin päästä kotiin nukkumaan.