Koetan saada itseni hilattua kuntosalille vähintään kerran tai kaksi viikossa. Ongelmana on kuitenkin erinomaisen matala kyllästymiskynnykseni. Pelkkä fyysinen työ ei riitä pitämään ajatuksia itsessään, joten pitkästyn salilla puolikuoliaaksi keskimäärin 20 minuutissa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Erityisen tylsää on juokseminen. Ulkona juostessa voi sentään katsella maisemia (mikä sekin on pidemmän päälle uskomattoman tylsää), mutta juoksumatolla katse kääntyy väkisinkin kelloon - suunnilleen puolen minuutin välein. Onneksi keksin viime keväänä (juuri ennen kuin polveni hajosi ja jouduin lopettamaan juoksemisen noin puoleksi vuodeksi), että aika kuluu salillakin rattoisammin lukiessa. Tarjollahan on perinteisesti kaikenlaisia lehtiä, joista voi valita viihdykettä. Juoksumatolla lukeminen on mahdollista, joskaan ei kaikkein helpointa. Lehden keskeisimpiin valintakriteereihin kuuluukin riittävän iso fontti ;)  

 

Kuntosalilla tarjottavien lehtien taso on kuitenkin alkanut vähitellen harmittaa. Olen kyllästynyt naistenlehtiin, olen kyllästynyt kuntolehtiin ja erityisesti olen kyllästynyt lukemaan asiavirheitä terveysalan lehdistä. Olen törmännyt muun muassa toteamukseen, että sienet ovat kasveja ja väitteeseen, että suklaa aiheuttaa migreeniä. Nämä molemmat esimerkit ovat yhdestä ja samasta lehdestä! Mitäköhän muita asiavirheitä tällainen terveyslehti pitää sisällään?

 

Tänään viimeinkin keksin nerokkaan, mutta yksinkertaisen ratkaisun kuntosalin lukupulmiin. Päätin korvata epätyydyttävät lehdet mukaan ottamallani (kirjaston)kirjalla. Sitä lukiessa olisi juoksumatolla viihtynyt vaikka miten pitkään! Lihastreeneissä oli vain ongelmana se, että sarjojen väliset tauot tahtoivat venyä turhan pitkiksi...

 

Harkitsinpa jopa sellaistakin mahdollista tulevaisuuden salivisiota, että varaisin mukaani paitsi kirjan juoksumattoa varten myös lehtiön ja kynän tulevien blogikirjoitusten hahmotteluun. Se sopisi erinomaisesti lihastreenisarjojen väliaikapuuhaksi.

 

Junamatkoilla töistä kotiin olenkin jo muutamaan otteeseen harjoittanut käsin kirjoittamisen taitoani blogimerkintöjen parissa. Addikti, minäkö? ;)