”15. Jos Wanhembas owat andanet sinulle caunit Waattet / nijn älä itziäs catzele alaspäin kätyillä Silmillä / äläcä ilosta kehu / ja muille näyttele / sillä toinen on Maracattein / toinen Rijkincuckoin tapa: muut mahtawat ihmetellä / älä sinä ole tietäwänäskän / ettäs hyvin olet watittu.

 

Hollantilainen humanisti ja filosofi Erasmus Rotterdamilainen (1466 – 1536) kirjoitti vuonna 1530 käytösoppaan Libellus aureus, De civilitate morum puerillum. Tämä nuorukaisille tarkoitettu teos saavutti suuren suosion ja se käännettiin monille eri kielille. Suomenkielisen käännöksen toimitti Piispa Johannes Gezelius vanhempi, ja se ilmestyi vuonna 1670 nimellä Cullainen kiria nuorucaisten tapain sijwollisudest. Libellus aureus säilyi tapakirjallisuuden klassikkona 1800-luvulle saakka.

 

Cullainen kiria on vanhin Suomessa ilmestynyt maallinen ja hengellinen neuvokirja nuorille; seuraavat vastaavanlaiset julkaistiin vasta lähes sata vuotta myöhemmin 1760-luvulla. Se saattaa* olla myös ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa annetaan käytännön ohjeita hampaiden hoitoon.

 

”52. Hammasten puhtaudesta pitä waari otettaman: mutta tehdä nijtä wälkeex hiedalla / on Pijcaisten tapa: Suolalla eli Alunalla hiestaa / on Ikenille wahingollinen: tehdä sitä omalla Wedelläns / on Ibererein tapa.”

 

”53. Jos jotakin on Hambaisin tarttunut / eij sitä pidä pois ottaman Weitzellä / eij Kynsillä / Coirain ja Kissain tawalla / eij Pyhielijnalla, waan eli Hammas Puicon Kärjellä / eli pienillä Luilla / Cuckoin eli Canain Sääristä uloswedetyillä.”

 

”54. Suuta huomeltain puhtalla Wedellä wirutta / on sekä sijwollinen että terwellinen / useimin sitä tehdä / on turha.”

 

Käytösoppaan luvut käsittelevät seuraavia teemoja: ”Caswoin soweliaisudest”, ”Pään cauniudesta”, ”Muista ulconaisista Rumijn Jäsenistä”, ”Ruumin watettamisest”, ”Tawoista Kircosa”, ”Tawoista Wierasten Pidoisa”, ”Cansa käymisest”, ”Leikistä” ja ”Sängycamarista (Cammiosta)”. Aivan keskeisen aseman Erasmus Rotterdamilainen antaa pöytätavoille. Hän tarjoaa niiden hallintaan 103 ohjetta, esimerkiksi nämä kaksi:

 

”64. Lautaista eli Fatia / johon sokerita / eli muta makia on tartunut / Kielelläns nuolda / on Kissain työ eij Ihmisten.”

 

”77. Enämmin sijwotoin on ylitze Silmäculmainsa / catzella nijden päälle / jotca siellä yhdellä puolen Pöytää istuwat; Caickein sijwotoin on wäändäm Päätäns Selkäns taa / curkistella / mitä toisella Pöydällä tehdän.”

 

Cullaisesta kiriasta on vuonna 1961 julkaistu uusintapainos, josta ylläolevat lainaukset ovat peräisin. Nykykielinen käännös vuodelta 2005 on myöskin vallan mainiota luettavaa. Sen kuivakkaan humoristiselta vaikuttava sävy saa pohtimaan, millä mielellä Erasmus aikoinaan käytösopastaan kirjoittikaan. Tosin saattaahan vaikutelma huumorista olla suomennoksen aiheuttama vääristymäkin.

 

”Kasvojen tulee ilmaista hilpeyttä siten, ettei suu vääristy ja kerro kevytmielisestä luonteenlaadusta. Vain narrit käyttävät ilmaisuja ”Repeän naurusta”, ”Halkean naurusta” tai ”Kuolen naurusta”. Jos jotain niin hauskaa ilmaantuu, että se aiheuttaa tämänkaltaista hallitsematonta hihitystä, kasvot pitää peittää liinalla tai kädellä. Nauraminen yksinään tai vailla selvää syytä lasketaan joko tyhmyydeksi tai mielenvikaisuudeksi. Jos tämänkaltaista kuitenkin tapahtuu, on hyvien tapojen mukaista kertoa syy läsnäolijoille, tai jos arvelet, ettei todellista syytä voi kertoa, keksi jotakin, ettei kukaan luule olevansa pilkan kohteena.”

 

 

 

 

* Voin olla väärässäkin, mutta en ainakaan toistaiseksi ole törmännyt vanhempaan.

 

 

 

Lähteet:

 

Lehtonen Ulla. Lastenkirjallisuus Suomessa 1543 – 1850. Kirjahistoriallinen tutkimus. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin julkaisuja 1. Tampere 1981.

 

Roterodamus Erasmus. Cullainen kiria. Nuorucaisten Tapain Sijwollisudest. (Toim. Helmer Winter.) Turku 1961.

 

Rotterdamilainen Erasmus. Kultainen kirja nuorten hyvistä tavoista. (Suom. Heli Paalumäki ja Hannu Salmi.) Turku 2006.

 

Salmi Hannu. Erasmus Rotterdamilainen ja hyvien tapojen historia. Kirjassa: Rotterdamilainen Erasmus. Kultainen kirja nuorten hyvistä tavoista. Turku 2005: 96-122.