Lupasin edellisessä postauksessa, että kerron joskus siitä, kuinka päädyin kahtena peräkkäisenä päivänä Tom of Finland -näyttelyyn. Miksipä en kertoisi sitä saman tien? Tässä siis tapahtumain kulku pähkinänkuoressa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eräänä perjantaina elokuun lopussa menimme ystävättäreni kanssa Kluuvin Galleriaan katsomaan Tom of Finland -näyttelyä. Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin taideteokset olivat tuolloin esillä kolmanneksi viimeistä päivää. Vähäpukeisia ja alastomia miehiä kuvaavien ja sangen ronskien taideteosten äärellä päädyimme ystäväni kanssa pohtimaan syntyjä syviä. Yksi meitä askarruttavista kysymyksistä koski näyttelyn kävijöitä. Voisiko olla niin, että Tom of Finland -näyttelyn katsojakunta koostuu vain homoseksuaaleista ja heteronaisista?

 

Suomalaista miestä on tunnetusti melko vaikea saada mihinkään museoon tai näyttelyyn, vaikka tyttöystävänsä mieliksi hän saattaakin toisinaan myöntyä. Hyvin harvoin tulee vastaan tilanne, jolloin museossa näkee miehiä ilman naisseuraa. Jäimmekin ystävättäreni kanssa aktiivisesti miettimään saisiko kahta heteromiestä houkuteltua keskenään homoeroottista taidetta esittävään näyttelyyn. Arvelimme, ettei miehinen ego anna myöten.

 

Sain jo seuraavana päivänä tilaisuuden testata teoriaa käytännössä, sillä poikaystäväni oli aikeissa tavata Helsingin keskustassa erään ystävänsä samaan aikaan, kun itse tapasin ystävättäreni (eri ystävätär kuin edellä) toisella puolella keskustaa. Esitin poikaystävälleni haasteen, ja komensin miehet Tom of Finland -näyttelyyn.

 

Kun useita tunteja myöhemmin kaivoin puhelimen laukusta ja soitin poikaystävälleni, ilmeni, että hän ystävineen oli jo pitkään odotellut vapautumistani. Minua tarvittiin ”esiliinaksi” näyttelyyn. Lupasin pitää molempia kädestä, jotta kukaan ei vahingossa erehdy luulemaan heitä miksikään muuksi kuin heteroiksi. Tämä ei kuulemma ollut tarpeen.

 

Näin sitten menimme katsomaan Tom of Finlandin taidetta kolmistaan. Kokemuksen perusteella päättelen, että kahta suomalaista heteromiestä ei taida kovin helposti saada keskenään homoeroottisen taiteen näyttelyyn. Kiinnostavaa olisi tietää, mikä siinä on niin uskomattoman vaikeaa. 

 

Miehet, kommentoikaa ja kertokaa mielipiteitänne! ;)