Uusi ihosaippua Lux Toilet SoapVuonna 1910 julkaistun kirjansa Hälsa och skönhet kuudennessa luvussa Kerstin Wenström esittelee ihon anatomiaa ja puhtaanapitoa. Hän kertoo ihon muodostuvan ylemmästä ja alemmasta kerroksesta: orvaskedestä ja verinahasta. Ihohuokosten pohjalla sijaitsevat rauhaset erittävät hikeä ja rasvaa, jotka tekevät hipiän pehmeäksi ja joustavaksi.

Jos hien ja rasvan annetaan jäädä iholle ja sekoittua ulkoisen lian kanssa, muodostavat ne vähitellen kerroksen, joka vaikeuttaa rauhasten eritystä ja on perin haitallinen terveydelle. Tämän vuoksi onkin elintärkeää ottaa lämpimiä puhtauskylpyjä.

”Milloin mahdamme olla niin pitkällä, että kaikki ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista ymmärtäisivät tämän ja heillä olisi mahdollisuus ilman huomattavia kustannuksia päästä säännöllisesti kylpyyn?”, kysyy Kerstin Wenström: ”Entä milloin valtio aikoo maksutta tarjota vähäpätöisemmille kansalaisilleen mahdollisuuden kylpemiseen ja saada sen vastineeksi näiden paremman terveyden ja moraalin; siis vähentyneen rikollisuuden.” Wenström kertoo huojentuneena, että kansakoululaisille kylpymahdollisuuksia on järjestetty yhä enenevissä määrin ja toivoo, että niiden seurauksena lapset aikuisiksi vartuttuaan eivät voisi enää tulla toimeen ilman näitä puhdistautumistoimia.

Wenström kehottaa kaikkia meitä naisia muistamaan, että sulokkuutemme ja tyylikkäät vaatteemme eivät kykene tekemään meitä puoleensavetäviksi, mikäli emme ole ehdottoman puhtaaksi kuurattuja. Emme ole velvollisia pitämään itseämme puhtaina ainoastaan itsemme vuoksi, vaan myös kaikkien niiden ihmisten, joiden kanssa olemme tekemisissä jokapäiväisessä elämässämme.

Koska ihon täydellinen puhtaus on välttämätöntä terveydelle, on usein toistettu lämmin kylpy varmin tapa ylläpitää sitä. Säännölliset kylvyt myös pitävät ihon pehmeänä, lihan kiinteänä ja täyteläisenä, jäsenet liikkuvina ja koko vartalon väkevänä.

Kylpiessä tärkeintä on ihohuokosten peseminen saippualla ja vedellä. Veden tulee olla lämmintä, sillä vaikka kylmä kylpy tai kastautuminen virkistää, se ei puhdista. Sopivan lämpötilan ja kylpytiheyden määritteleminen vaatii kokemusta, sillä jokainen yksilö on erilainen. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Paras aika ottaa kylpy on aamulla tai aamupäivällä. Kylpeminen ennen nukkumaanmenoa kiihdyttää hermoja ja aiheuttaa monesti unettomuutta.

Niiden, joilla vain harvoin on mahdollisuus ammekylpyyn, olisi suotavaa peseytyä päivittäin saippualla ja lämpimällä vedellä. Pesun jälkeen tulee tehdä voimisteluliikkeitä.

Havu-saippua sopii kylpyyn ja kasvoille

Kerstin Wenström esittelee lukijoilleen myös joitain erikoiskylpyjä:

Kaurajauhokylpy. Harvaankudotusta kankaasta valmistettu pussi täytetään kaurajauhoilla ja lasketaan kylpyveteen. Kaurajauhokylpy tekee ihon valkoiseksi ja pehmeäksi sekä antaa miellyttävän tuoksun. Jauhon joukkoon voidaan lisätä mantelipulveria (? mandelkli) ja orvokinjuurijauhetta.

Vichykylpy saadaan aikaiseksi lisäämällä kylpyveteen 500 grammaa ruokasoodaa. Se helpottaa oloa kuumalla ilmalla.

Antireumatistinen kylpy. 100 grammaa mäntysuopaa (? grönsåpa) ja 60 grammaa tärpättiöljyä hämmennetään keskenään huolellisesti, kunnes ainekset ovat täysin liuenneet. Tämän jälkeen seos sekoitetaan kylpyveteen. Kylpy auttaa reumatismikohtaukseen nopeasti.

Lähteet: 

Kerstin Wenström, 1910: Hälsa och skönhet – hygieniska råd för kvinnan.

Suomen Kuvalehti No 38, 1930. (Mainokset)