... vaan meri!

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

2101799.jpg

 

En millään voi uskoa, että Robin Hobbin The Liveship Traders -trilogian ensimmäinen osa Ship of Magic todellakin vietti noin neljä vuotta kirjahyllyssä ennen kuin onnistui tempaisemaan minut mukaansa. Ainakin kolme kertaa aikaisemmin yritin päästä lukemisen alkuun, mutta tuskastuin lukemattomiin päähenkilöihin enkä päässyt juuri viittäkymmentä sivua pidemmälle.

 

Tällä kertaa riittävän kauan aikaa lienee kulunut siitä, kun edellisen kerran luin Hobbin sydäntäsärkevän ihanan Näkijän taru -trilogian (The Farseer Trilogy). Siihen verrattuna mikä tahansa hänen kirjoittamansa tuntuu vaillinaiselta, vaikka olisi miten erinomaista tahansa.

 

The Liveship Traders johdattaa lukijan merelle seilaamaan laivoilla, jotka ovat eläviä ja puhuvia kuin ihmiset. Nämä laivat ja niiden omistajasuvut elävät jonkinlaisessa symbioosissa keskenään. Tämän perusidean ympärille kirjailijatar on kutonut melkoisen vyyhdin ihmis- ja laivasuhteita, vihaa, rakkautta, merielämää, omistamisen halua, kaupankäyntiä, merirosvoja ja politiikkaa. Tapahtumapaikkana on Näkijän taru -trilogiasta ja sen jälkeisistä tapahtumista kertovasta Lordi Kultainen -trilogiasta (The Tawny Man Trilogy) tuttu maailma. Tällä kertaa tosin liikehditään maailman toisessa kolkassa.

 

Olen ehtinyt lukea ensimmäisen kirjan, ja pari päivää sitten kävin ostamassa Kaisaniemen Fantasiapeleistä loputkin osat. On pakko taivastella, miten halpoja ovatkaan englanninkieliset pokkarit. 800 sivun tiiliskiven saa kahdeksalla eurolla; sadan sivun nautinto maksaa siis vain euron!

 

Mutta niin, poistunpa tästä taas lukemaan. Palaan kuvioihin viimeistään 1600 sivun jälkeen.