Kevät on tulossa.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Se saa golfkansan haaveilemaan aurinkoisista päivistä, jotka lämmittävät kuollutta maaperää ja saavat nurmen jälleen vihertämään. Green card tuntuu ylimääräisenä painona taskussa, ja katseet kääntyvät kohti Hyvinkään Kytäjää.
Kytäjärven ympärillä levittäytyvillä (entisillä) viljelysmailla sijaitsee kesällä 2003 avattu, vielä uutuudenrapsakka Kytäjä Golf, joka on yksi Suomen suurimmista golfkentistä. Totisesti siis (hyvin toimeentulevan väestönosan) keskeinen menomesta Hyvinkäällä!
Kytäjä Golfin nettisivuilla esitellään huolellisesti paitsi itse kentät, myös klubirakennus sikari- ja takkahuoneineen. Alan harrastajat voivat myös ladata koneelleen tyylikkäitä vihreäsävyisiä taustakuvia. Mistään ei kuitenkaan löydy mainintaa golfkenttäalueen vaiheista ennen rakennustöihin ryhtymistä. Itse asiassa historialliset seikat ovat kiinnostaneet sivun tekijöitä niin vähän, että Kytäjä Golfin avaamisvuodenkin jouduin googlettamaan muualta.
Väitin joskus täällä blogissani, etten ole käynyt Hyvinkäällä ennen kuin viime syksynä vierailimme Miehen kanssa Suomen Rautatiemuseossa. Tämä ei itse asiassa pidä sittenkään paikkaansa. Olen ollut jopa töissä Hyvinkäällä, vaikka en ole asiaa siltä kannalta osannutkaan ajatella. Kytäjä sijaitsee niin kaukana Hyvinkään keskustasta, että sitä pitää ihan erillisenä paikkana. Kytäjällä kykin kuitenkin kesällä 2001 kaksi viikkoa.
Ennen kuin kaivinkoneet päästettiin möyrimään Kytäjärven viereisille pelloille, piti Museoviraston selvittää alueelta hieman aikaisemmin löytyneiden kvartsi-iskosten alkuperää. Ei kivikautiselle asuinpaikalle voi golfkenttää rakentaa ennen kuin alue on tutkittu. Koekuoppia tehtiin kolmeen eri paikkaan, mutta löydöt olivat vähäisiä. Pitkään peltokäytössä ollut maaperä oli niin uskomattoman kovaa, että sitä piti takoa hakulla. Siinä touhussa mureni kieltämättä monta vielä mielessä vallinnutta harhaluuloa arkeologin työstä ja "klassisesta" pensselillä sutimisesta. Hakku* ja lapio, siinä suomalaisen arkeologin työvälineet! Pelkkaa** unohtamatta tietenkään.
Kytäjän golfkenttää talvella. Metsän alla rinteessä sijaitsi kivikautinen asuinpaikka.
Riihimäen kaupunginmuseon tuottama Esihistorian pauloissa -sivusto esittelee Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kiinteät muinaisjäännökset ja esinelöydöt. Kytäjän kohteetkin on esitelty (täällä ja täällä).
Kun pari kesää sitten oudossa mielenhäiriössä annoin suostutella itseni aloittamaan golfharrastuksen (jonka pian sen jälkeen lopetin), löysin itseni pohtimasta, millaista olisi pelata edes yhden ainoan kerran Kytäjällä. Ajatus on niin täydellisen absurdi: pelata golfia samalla kentällä, jonka rakentamisen tuhoamia kivikautisia asuinpaikkoja on ollut kaivamassa. Nyt ei olisi kentälle pitkä matkakaan, mutta loistavalla tasoituksellani (53) ei sinne pääse. Puhumattakaan siitä, että köyhällä museoamanuenssilla olisi varaa maksaa 70 euroa kierroksesta!
Siitä tulikin mieleeni: kuka haluaa ostaa hyvät ja vähän käytetyt naisten golfmailat, -bagin ja koon 39 golfkengät? :P
* Tunnustettakoon, ettei hakku oikeasti ole kovin yleinen arkeologin työväline Suomessa. Lastussa käytettyyn kirjoitustyyliin sopii kuitenkin väittää niin.
** Pelkka = muurarinlasta
Huom! Kesäinen golfkenttäkuva ei liity millään tavalla lastussa kuvattuihin tapahtumiin. Kuvan kenttä sijaitsee Espoossa.
Kommentit