<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

955779.jpg

Kirsi-Maria heitti haasteen.

 

Ota kuva lähimmästä ikkunasta avautuvasta maisemasta, tai jos olet ulkona, kuvaa bloggausympäristösi. Liitä kuva blogiisi ja kerro, missä yleensä bloggaat (kotona, töissä, kirjastossa, kahvilassa) ja onko kuvassa kyseessä normaali bloggausympäristösi. Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia ilmoittamalla haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa.

 

Keltaiseksi muuttuneet koivut tuijottavat minua säälittävästi ikkunan takaa, mikäli en vedä violetteja lakanaverhojani umpeen. Sen teenkin usein erityisesti iltapäivisin – en koivujen vuoksi, vaan häikäisevän auringon. Sillä on tapana osoitella minua terävillä säteillään: "Täällä sinä taas istut, tietokoneen äärellä, vaikka ulkona olisi otollinen ilma reippaalle kävelylenkille!"

 

Junaradan kolinat ja räminät kiirivät bloggauspisteeseeni säännöllisin väliajoin, mutta olen tullut niille lähes täydellisen kuuroksi. Voisin helposti asua lähempänäkin rataa.

 

Työpöytäni on noin 33 % ajasta melko sotkuinen, muulloin uskomattoman sotkuinen (ks. täältä). Nytkin sen pintaa pitkin seilaavat muun muassa hiukan alle kymmenen kirjaa (mm. Kaarina Karin Äiti, kasvata minut terveeksi vuodelta 1945, Heikki S. Vuorisen Tautinen historia vuodelta 2002 sekä Rauno Lahtisen Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa vuodelta 2006; suosittelen näitä kaikkia lämpimästi), rannekello, kopioita artikkeleista (osa kansiossa, osa levällään pöydällä), kamera, lähiliikenteen aikataulukirja (VR), laskuja (maksettuja), kyniä, jäätelötikku, lautanen, kuumemittari, haarukka, esitteitä (mm. Mustion Linna / Svatå Slott 2007), nenäliina, kaksi vihkoa, muistiinpanolappusia, tyhjä (mutta kaunis) karkkiaski (ostettu Wienistä), lääkepakkaus ja kaksi Alphose Muchan maalauksella kuvitettua käyttämätöntä postikorttia.

 

Tällaiset ovat blogitusolosuhteeni lähes poikkeuksetta.

 

Haastan meemiin siihen vielä osallistumattomat ja aiheesta kiinnostuneet.