Viimeiset kaksi ja puoli viikkoa olen koettanut yskiä keuhkojani pihalle yhä voimistuvalla intensiteetillä. Omituinen yskä alkoi yllättäen pölyisen ja tupakansavuisen päivän päätteeksi eikä ole sen koommin kadonnut. Koska vaiva on alkanut selvästi hankaloittaa elämääni, tartuin tänään hyllystäni löytyvään ja hyväksi havaitsemaani kodin lääkärikirjaan ja toisaalta Googleen selvittääkseni hieman hoito-ohjeita.

 

Heti alkuun tuli selväksi, että olen mahdollisesti tehnyt virheen turvautuessani apteekin itsehoitohyllyn yskänlääkepulloon (salmiakinmakuinen yskänlääke on uskomattoman herkullista karkkilakkolaisen näkökulmasta, mutta olen vielä onnistunut pysyttelemään suositellussa annoksessa). Max Oker-Blom ja G. V. Levander kritisoivat yskänlääkkeiden käyttöä vuonna 1913 ilmestyneessä teoksessaan Kodin Lääkärikirja. Neuvonantaja terveille ja sairaille (2. painos) seuraavalla tavalla:

 

"Yskä ei ole mitenkään erityinen tauti, vaan mitä erilaisimpiin tauteihin liittyvä oire. Senvuoksi ei ole ainoastaan turhaa, vaan välistä vahingollistakin käyttää noita lukuisia kehuttuja yskänlääkkeitä. Useinkin on yskä hyvin vaarallinen taudin oire, ja käyttämällä tällaisia yskänlääkkeitä laiminlyödään suotuisa tilaisuus, jolloin itse tauti vielä olisi voitu parantaa. Senvuoksi on yskää potevan välttämättä annettava lääkärin tutkia tautinsa."

 

Varhaisesta kritiikistä huolimatta yskänlääkkeiden käyttö itsehoidossa ei ole sadassa vuodessa vähentynyt, pikemminkin päin vastoin. Onkin sangen kiintoisaa havainta, mitä Poliklinikka.fi:ssä kerrotaan yskänlääkkeiden nykytilasta:

 

"Varsinaiset yskänlääkkeet jaotellaan liman irtoamista edistäviin ja yskää hillitseviin lääkkeisiin. Ne vaikuttavat esimerkiksi paikallisesti liman koostumukseen. Niiden tehoa ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksissa osoittamaan, eikä useimmissa yskää aiheuttavissa tiloissa yskänlääkkeestä ole apua. Tästä huolimatta yskänlääkkeet ovat Suomen, kuten monen muunkin maan käytetyimpiä lääkkeitä."

 

Lisäksi muistan törmänneeni useampaankin otteeseen väitteeseen, että limaa irroittava yskänlääke saattaa jopa pahentaa yskimistä, sillä se voi aiheuttaa liiallista limaneritystä keuhkoihin (ks. esim. YTHS).

 

Kannattaako yskänlääkkeitä siis käyttää, jos niiden teho perustuu lähinnä placebovaikutukseen? Salmiakki on tietysti makuna herkullinen, mutta onko lääkkeellä mitään muuta toivottavia ominaisuuksia? Farmaseuttikin pahoitteli (?) minulle aamulla apteekissa, että oikeaoppisella annostuksella ei – pullon kylkeen merkitystä "kolahduskolmiosta" huolimatta – yskänlääkkeellä saa edes päätään sekaisin. Alkoholia on niin vähän annosta kohden.

 

Ja vaikka yskänlääke soveltuisikin pään sekoittamiseen, ei se olisi kovin halpa ratkaisu. Pullollinen (100 ml) apteekin parasta (ja kalleinta?) troppia maksaa hieman alle 8 euroa. Niin, ymmärrän kyllä hyvin, miksi näitä mahdollisesti tepsimättömiä lääkkeitä edelleen löytyy apteekkien hyllyiltä...

 

*

 

Googlettamalla olen muuten tehnyt diagnoosin yskästäni (ja Mies huokaili syvään ja luultavasti myös pyöritteli silmiään, kun asiasta puhelimessa hehkutin)! Kyseessähän on tietysti alkava astma! Kaikki faktat viittaavat siihen suuntaan: olen selvästi riskiryhmässä, sillä äidilläni oli lapsena astma ja itse olen atoopikko ja kärsin allergisesta nuhasta.

 

Googlettamalla löytyneeseen diagnoosiin täytyy tietenkin suhtautua haudanvakavasti. Eihän siitä ole vielä kuukauttakaan (muistaakseni), kun julkaistiin tutkimus hakukoneen käytöstä diagnoosien pohjana. Tässä pieni aihetta käsittelevä makupala Suomen Lääkärilehden numerosta 49-50 / 2006:

 

"Internetissä on julmetusti tietoa. Nyt selvitettiin, voisiko lääkäri saada apua diagnoosin tekemiseen näppäilemällä keskeiset oireet hakukoneeseen, esimerkiksi Googleen. -- --

"Potilaiksi" otettiin NEJM:ssä v. 2005 julkaistuja tapausselostuksia. Oirekuvauksista näppäiltiin Googleen 3-5 keskeistä oiretta hakutermeiksi. Haun tekijät eivät tienneet, mihin diagnoosiin NEJM:in kirjoittajat olivat päätyneet. Googlen kolmelta ensimmäiseltä sivulta valittiin oireisiin parhaiten sopiva tai sopivat diagnoosit, kolme korkeintaan. -- -- NEJMiin verrattaessa todettin hakukoneen löytäneen oikean taudin 58 %:ssa. -- --

Ongelmapotilaan kohdalla kannattaisi kenties googlata."