<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Haluatko lukea ihmissuhteista ja rakkaudesta, mutta et tikahtua siirappiin? Mikäli synkkyys ja ihmiselon raadollisetkaan puolet eivät saa mielialaasi laskemaan, kannattaa tutustua SusuPetalin vastikään julkaisemaan novellikokoelmaan Toinen painos. Kevyttä ja kuplivaa romantiikkaa janoaville en tosin uskalla kirjaa suositella.

 

Toinen painos koostuu seitsemästä tarinasta, jotka on julkaistu ensi kertaa Regina-lehdessä 1990-luvulla. Kirjaa varten SusuPetal on kirjoittanut novellit osittain uusiksi. Sitä, kuinka suuria uudistukset oikeastaan ovat, on mahdotonta päätellä alkuperäisiin teksteihin tutustumatta. Vain muutamat maininnat euroista, DVD:istä ja kännyköistä voinee huoletta laskea pyrkimyksiksi saattaa novellien tapahtuma-aika nykyhetkeen.

 

SusuPetalin blogien lyhytproosaan tutustuneelle novellien ahdistava tunnelma ei tule yllätyksenä. Tarinat ovat pikemminkin ällörealistisia kuin romanttisia, vaikka kaikissa novelleissa rakkaus onkin mukana muodossa tai toisessa. Pidän vallan mielenkiintoisena sitä, miten näinkin synkät tarinat ovat läpäisseet Reginan tiukan seulan. Ehkäpä minulla ihan on vääristynyt ja stereotyyppinen käsitys Regina-lehden julkaisemista novelleista ;)

 

Toisessa painoksessa monen novellin päähenkilö on särkynyt ja ahdistunut nuori nainen, jota elämä on riepotellut. Valoa synkkyyteen saattaa tuoda yllättävä rakkaus – tai vaikkapa kosto. Useammassakin novellissa päähenkilö joutuu kyseenalaistamaan oman mielenterveytensä, sillä SusuPetal käyttää luontevasti myös spekulatiivisen fiktion elementtejä tarinankerronnassaan. Eräässä tarinassa enkeli tiputetaan maan päälle parantamaan päähenkilö sydänsuruista, toisessa nainen hankkii robotin tyydyttämään seksuaalisia tarpeitaan. Kaikki novellit eivät kuitenkaan edusta spefiä, vaan kokoelma sukeltaa myös esimerkiksi huijarien ja huumeidenkäyttäjien maailmoihin.

 

Luettuani Toisen painoksen novellit kahteen kertaan, voin julistaa suosikikseni novellin Rakastaja, jonka SusuPetal on aikoinaan julkaissut myös blogissaan. Rakastajassa kirjoittaja asettaa inhimillisen ja epäinhimillisen vastakkain ajatuksia herättävällä tavalla; ilmeinen ei aina ole ilmeistä. Tarinassa viehättää myös yllättävä käänne. Vielä selkeämmin tällainen käänne tulee esille novellissa Singaporen lento. Se pakottaa lukijan tulkitsemaan kaikkea aikaisemmin kerrottua uudella tavalla.

 

Suosittelen!