|
|
|||
|
05.05.2008 - 22:44
Kun Miehen turkkilainen nettituttava jokin aika sitten kysyi, haluammeko hänen Suomeen matkustavan vaimonsa tuovan meille tuliaisia, keksin melkein samantien mitä pyytää: paikallista hammastahnaa. Loppujen lopuksi sain vielä jotain paljon parempaa, nimittäin kolme miswakia ja tuubin miswakinmakuista hammastahnaa. (On kuitenkin todettava, etteivät nämä ole Turkissa kovinkaan yleisessä käytössä.)
Miswak (myös miswaak, siwak tai sewak) on hampaiden puhdistusväline, joka valmistetaan pureskelemalla oksanpätkästä toinen pää harjamaiseksi. Se on siis tavallaan hammasharja – itse asiassa ensimmäinen hammasharja. Babylonialaisten tiedetään käyttäneen oksista valmistettuja harjoja jo noin 3500 eaa. Nykyisen mallinen hammasharja, joka koostuu erillisistä varteen kiinnitetyistä harjaksista, on kehitetty vasta 1400-luvun lopulla Kiinassa.
Parhaimmat miswakit saadaan Salvadora persica -aavikkokasvin noin sormenpaksuisista oksista ja juurista. Kasvin arabiankielinen nimi on arak ja urdunkielinen peelu, mutta suomenkielistä nimeä sillä ei tietääkseni ole. Salvadora persican lisäksi myös esimerkiksi oliivi- ja saksanpähkinäpuun oksat kelpaavat hampaiden puhdistukseen, vaikka niitä ei kaikkein ihanteellisimpina pidetäkään.
Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että Salvadora persica tappaa bakteereja ja soveltuu hyvin suuhygieniasta huolehtimiseen. Eräät tutkimukset vihjaavat, että antibakteerinen miswak saattaa olla tavallista hammasharjaa ja hammastahnaakin tehokkaampi suun puhdistaja, mikäli sen oikeaoppiseen käyttöön opastetaan.
Islaminuskoisissa maissa miswakien käyttö on ollut yleistä jo yli tuhannen vuoden ajan. (Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomessa hammasharjat ovat tulleet käyttöön vasta 1800-luvulla ja yleistyneet 1900-luvun puolivälin jälkeen.) Oma merkityksensä on ollut profeetta Muhammedin kehoituksella pestä hampaat miswakilla aina puhdistautumisen yhteydessä.
Koska sain Turkintuliaisina kolme miswakia, päätin säästää niistä kaksi ja kokeilla yhtä. Vaikka tiesin, että Salvadora persicaa luonnehditaan aromaattiseksi, oli oksan voimakas tuoksu melkoinen yllätys. Se täytti ilman heti, kun olin leikannut muovipakkauksen auki.
Kääreen ohjeiden mukaisesti vuolin miswakin päästä kuorta pois puolentoista sentin matkalta, ja huuhtelin sen sitten huolellisesti. Pureskelin vuolemaani päätä, kunnes se muuttui harjamaiseksi. Maku oli vahva eikä erityisen miellyttävä, mutta harjasin silti hampaani. Osoittautui melko haasteelliseksi pestä taaempia hampaita harjalla, jonka harjakset ovat varren suuntaiset.
Leviävätköhän miswakit tulevaisuudessa länsimaihin? Tällä hetkellä niitä käytetään isossa osassa maailmaa: Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja islamilaisissa maissa. Antibakteerisille hammasharjoille voisi kuvitella olevan käyttöä Suomessakin.
Muita hammashygienia-aiheisia kirjoituksiani:
Miksi hammastahnan täytyy vaahdota? Ohjeita hammashoitoon vuonna 1924
Mikäli hammashygienian historia kiinnostaa enemmän, kannattaa tilata tämä kirja.
sole
kirjoitti 05.05.2008 - 23:20
Löysinpäs yllättäin mielenkiintoisen blogin ,
kivoja juttuja . Aurinkoista kevättä !
henna kirjoitti 07.05.2008 - 20:25
Sole, tervetuloa ja aurinkoista kevättä myös itsellesi! :)
-Anne-, niitä pitäisi harrastaa enemmänkin. Ihmeen piristävää touhua :) Kirsi, tämän ekstriimimmäksi meno tuskin blogissani äityy! (Google-mainoksissa hehkutetaan "Tyylikästä hammasharjaa". Sitä tämä miswak nimenomaan on, ja sopii myös hyvin nykyisin vallitsevaan yksilöllisyyttä korostavaan henkeen. "Olen erilainen n(/m)uori, pesen hampaani oksanpätkällä".)
Kirsi
kirjoitti 08.05.2008 - 00:01
Siis keräätkö sinä hammasharjoja? Pitääkö sinulle tuoda, jos reissaa jossain vinkuintiassa?
henna kirjoitti 08.05.2008 - 07:05
Kirsi, tavallaan kai voisi sanoa, että kerään, vaikka toistaiseksi kokoelmiini ei vielä kuulu kuin nuo Turkista saadut miswakit ja hammastahna. Mutta olen päättänyt ryhtyä keräämään sekä kotimaisia että ulkomaisia hammashoitotuotteita. (En tosin mitenkään systemaattisesti.)
Jos reissaat maailmalla, niin toki siis saat tuoda minulle hammasharjoja tai -tahnoja, suuvesiä tai mitä ikinä hammashoitoon liittyvää löydätkään. Olisin todella iloinen! :)
korpun
kirjoitti 08.05.2008 - 23:21
Mä näin että Malesiassa käytettiin mangroven (Rhizophoraceae) oksia vähän samaan tapaan hammasharjoina. jos en ihan väärin muista niin samaa tehtiin Gambiassa. Pureskeltiin siis oksa harjamaiseksi ja eikun hankaamaan.
Mulla olis sun kokoelmiin juuri irronnut amalgaamipaikka - historian havinaa sekin. No, ehkä viskaan sen roskiiin...
Natalia
kirjoitti 09.05.2008 - 13:39
Minun pitää tulla haistamaan tuota, ties vaikka jokin epämääräisistä muslimiin liittämistäni tuoksuista yhdistyisi tuohon.
Kirsi kirjoitti 10.05.2008 - 20:38
Yritänpä siis pitää mielessäni. Pian tuossa tapaan mongolialaisia ihmisiä uuden työni alkajaisiksi. Siinäpä olisi kiva näkökulma Mongoliaan. No, ehkä en ihan ensi tapaamisella pääse kyselemään hammasharjoista.
Muuten: osittain sinun innoittamanasi kirjoittelin tuossa hampaanhoitojutun minäkin tänään.
henna kirjoitti 11.05.2008 - 11:42
Korpun, kiitos huomaavaisesta tarjouksesta, mutta taidan silti sanoa ei kiitos ;)
Nata, tule ihmeessä ja ota tytötkin mukaan! Kirsi, uusi työsi kuulostaa vallan mielenkiintoiselta! Toivottavasti kerrot siitä joskus lisää :)
|
Kirjoittaja
henna
Kuka? Museotäti eteläisestä Suomesta. Tilanneriippuvaisesti absolutisti, vastapainoksi museoholisti, irtokarkkiaddikti ja blogiriippuvainen. Introvertti lukutoukka. Tietysti feministi. Nostalgiannälkäinen ja historiasta hullaantunut. Atoopikko, allergikko. Arkeologi. Epälooginen pilkunviilaaja. Wannabe nörtti. Liian kiltti tyttö. Perusnegatiivinen kukkahattutäti. Kommenttiystävällinen, kuitenkin. Kiintoisia blogeja
Suomalaisten museoiden blogeja:
Luonnontieteellisen keskusmuseon blogi Myös täältä löytyy kaikkea hauskaa: Myös blogosfäärin ulkopuolella on elämää
Kyllästyttääkö iänikuinen kommentointi? Lähetä meiliä: viivi.vivika (at) hotmail.com Löydyn myös mesestä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaipaatko museoseuraa?
Jos kaipaat seuraa museokäynnille pääkaupunkiseudulla tai Hyvinkään ympäristössä (tai muuallakin), ota yhteyttä yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Hieman lisätietoa asiaan liittyen löytyy täältä. Museokäynnit 18.9.2006 jälkeen
(Onnistuin hukkaamaan linkit 9.6.09, lisään ne joskus takaisin.)
Laskuri
|
||